Tapiola – kulttuurikävelyllä puutarhakaupungissa

Espoon kulttuurikeskus vuodelta 1989

Facebookissa tuli vastaan Sakari Heiskasen toimittama uusi podcast ”Radio Tapiola”. Kuuntelin jakson nimeltä ”Tapiola – näemmekö katoavan vai jäljellä olevan”. Heiskanen haastatteli Espoon kaupunginmuseon museolehtori Tiina Heroa. Yhdessä he kävelivät Tapiolassa ja keskustelivat alkuperäisestä Tapiolasta ja sen nykytilasta. Hero puhui mm. Tapiolan kerroksellisuudesta ja sen säilyttämisestä. Tapiola (joka muuten sai nimen äänestyksen perusteella) sai asemakaavan v.1947. Sen jälkeen rakentaminen alkoi johtavien rakennus- ja maisema-arkkitehtien johdolla. 1950-luku näkyy edelleen hyvin, mutta jokaisen myöhemmän vuosikymmenen kerrokset ovat myös näkyvissä.

2000-luvulla Tapiolaa on alettu uudistaa vauhdilla. Vanhoja rakennuksia on korjattu tai purettu. Suurin osa purkutuomion saaneista rakennuksista on 1970-80-luvuilta. Osittain Tapiolassa on toteutettu täydennysrakentamista ja todella paljon uudisrakentamista. Osa purkupäätöksistä on tuntunut ihmeelliseltä, osa säilyttämisestä oudolta. Tapiola on todella kerroksellinen eikä se ole välttämättä kaikkien mieleen. Itse olen tyytyväinen, että esimerkiksi Tapiolan keskustan vanha infokioski peruskorjattiin. Mäntyjen keskellä oleva rakennus on nähnyt monenlaista, joten oli kunniakasta, että se sai jäädä. Rakennus oli keskeinen, kun turistit, poliitikot ja kuninkaalliset tutustuivat 1960- ja 1970-lukujen kuuluisaan puutarhakaupunkiin. Kioskissa oli mm. matkailuinfo turistiemäntineen. Lisäksi sieltä löytyi Tapiolan pienoismalli. Mietinkin, että miksei siinä voisi edelleen olla pieni turisti-info. Peruskorjauksen jälkeen vanhassa kioskissa toimi ensimmäisenä Fazerin leipomo-kahvila. Tunnelma oli hyvällä tavalla vanhanaikainen – jopa 50-lukulainen. Valitettavasti Fazer lähti ja tällä hetkellä infokioski etsii toiseen päähän uutta vuokralaista. Mitä muuta pysyvää se voisi olla kuin Tapiolan historiaa esittelevä näyttely?

Uudisasukkaan Tapiola

Tapiolan infokioski 1967 (kuvaaja Teuvo Kanerva) Lähde: Finna/Espoon kaupunginmuseo

Tapiola on erilainen kokemus uudisasukkaille kuin niille, jotka ovat asuneet siellä ehkä koko elämänsä. Kokemus on myös erilainen riippuen, mistä päin Tapiolaa katselee. Itse olin vuosia käynyt Tapiolan keskustassa ostoksilla niin silloisella Sokoksella kuin Stockmannillakin. Ei Tapiolan keskusta ollut mitenkään luotaantyöntävä, mutta ei myöskään paikka, jonne olisin halunnut jäädä pidemmäksi aikaa. Kun minusta sattumalta tuli tapiolalainen muutamia vuosia myöhemmin, olin täysin myyty nähtyäni ensimmäisen kerran Silkkiniityn. Se muistutti Toronton suuria puistoja, jossa paikalliset olivat piknikillä töiden jälkeen. Edelleenkin Silkkiniitty on jokapäiväinen ilonaihe, joka on todellinen piilossa oleva helmi. Sen merkitys syveni tutustuttuani ”Jussi Jännes – Unelma puutarhakaupungista” -näyttelyyn Näyttelykeskus WeeGeessä. Maisema-arkkitehti Jussi Jänneksellä on ollut keskeinen merkitys puutarhakaupungin puistoihin. Oli upea nähdä alkuperäiset suunnitelmat.

Kun muutin puutarhakaupunkiin, Tapiolan koulu (Opintie 1) oli surkeassa kunnossa. Jouduin kulkemaan sen ohi päivittäin ja ihmettelemään sen tilaa. Alkuaikoina jopa pelkäsin kulkea koulun takana pimeällä. Nyt vuonna 1961 valmistunut koulu on peruskorjattu uuteen uskoon ja sen ympäristöä uudistetaan. Myös betonibrutalismia edustava Tapiolan kirkko (1965) on peruskorjattavana. Se valittiin Suomen toiseksi rumimmaksi kirkoksi vuonna 2014. Olin samaa mieltä rakennuksen ulkonäöstä, kunnes menin sinne ensimmäiseen Tapiolan kuoron joulukonserttiin. Sen jälkeen suhteeni betonimöhkäleeseen muuttui. En edelleenkään pidä sitä kauniina, mutta ymmärrän arkkitehti Aarno Ruusuvuorta paremmin. Myös WeeGee-talo on Ruusuvuoren suunnittelema. Entinen kirjapaino toimii erinomaisesti modernin taiteen museona.

Jotta voimme ymmärtää puutarhakaupungin historiaa ja kunnioittaa ainutkertaista kulttuuriperintöä, on raaputettava modernia pintakerrosta, ihmeteltävä ympäröivää ja lähdettävä kävelylle esimerkiksi Tapiolan alkuperäiseen keskustaan. Kun rakennusten, katujen ja luonnon tarinan tuntee paremmin, voi ehkä käydä kuten allekirjoittaneelle, että ruma muuttuu kauniiksi ja pelottava mielenkiintoiseksi. Ympäristöstä tuleekin osa omaa historiaa ja kulttuuriperintöä, josta ylpeänä kertoo myös ulkopuolisille.

Tämänkin tarinan kohteisiin voit tutustua Metroretkien kävelyllä. Lue lisää https://metroretket.com/retket/tapiola/

Tutustu tämän tarinan yksityiskohtiin paremmin:

Moikka! Mitä mieltä olit viimeisimmästä tarinasta?

%d bloggaajaa tykkää tästä: