Koska Siuntio tarjoaa niin palon nähtävää, esittelemme vielä pari kiinnostavaa kohdetta. Historiasta kiinnostuneet suunnistavat tieltä 51 kohti Siuntion kirkonkylää, jossa Aleksis Kivi asui Fanjunkarsin torpassa ja kirjoitti Seitsemän veljestä -teoksen. Fanjunkarsin torppa tuhottiin Porkkalan vuokra-aikana, mutta päätettiin rakentaa uudelleen ja vihittiin käyttöön vuonna 2004. Kiinnostavampi kohde on kuitenkin Siuntion Pyhän Pietarin kirkko ja sitä ympäröivät alueet. Sinne pääsee jatkamalla Siuntion keskustasta kohti Siuntion kylpylää ja Tyyskylää. Kirkko näkyy hyvin Lappersintielle (tie nro 1130), josta käännytään Suitiantielle. Siuntion Pyhän Pietarin kivikirkko on keskiajalta. Sen lähellä sijaitsee myös kotiseutumuseon rakennuksia. Museon takaa pääsee kiipeämään Krejansbergetille, josta on taas huikeat näkymät mm. Suitian linnan maille. Krejansbergetiltä löytyy myös pronssikautiasia hiidenkiukaita.
Suitian kartanoSuitian kartano
Olemme usein käyneet ihailemassa Suitian kartanoa, joka näkyy kirkolta päin tultaessa sekä Krejansbergetiltä. Itse kartanon maille mennään kauempaa Suitiantieltä. Vaikka kartanolle johtaakin upea puukuja, on se yksityisaluetta. Tämän hetkinen tilanne on se, että kartano on siirtynyt yksityisomistukseen eikä kartanoa pääse ihan vierestä ihailemaan. Kuvat ovat ennen vuotta 2015, jolloin valtio vielä omisti alueen. Ennen yksityisomistukseen siirtymistä, Suitiaa hoiti Senaattikiinteistöt ja sitä ennen Helsingin yliopisto. Suitiassa on muuten kuvattu useita kotimaisia elokuvia mm. Palmu- ja Kummelit-elokuvat.
Kun Suitian tila ja kartano vielä kuuluivat Helsingin yliopistolle, läheltä kartanon päärakennusta lähti hoidettu luontopolku. Matkan varrella oli myös yliopiston metsäntutkimusalue, jonne oli istutettu eri puulajeja. Ensimmäisellä kerralla vuosia sitten Fjällbackan kallioiden ja kartanon välisessä metsässä tuntui kuin olisimme tulleet kokonaan toiseen maahan. Metsä oli tiheä, oksisto kuollut ja maassakaan ei kasvanut mitään, vaikka oli heinäkuu. Silloisella retkellä päädyimme huikeaan näköalapaikkaan, jonne oli rakennettu penkkikin. Näkymä oli kalliolta Suitian tilalle. Muutama vuosi myöhemmin, kun Suitian tilukset olivat siirtynyt Senaatille, palasimme takaisin etsimään polkua. Mitään reittiä ei kartanon alueelta löytynyt vaan vastassa oli pajukkoa ja heinää. Se yritys jäi siihen, kunnes päätimme keväällä 2020 yrittää uudelleen.
Suitian kartano merkitty tähdellä. Fjällbacka tähden vasemmalla puolella oleva kallio, jossa lukee suojelualue (Lähde: MML Karttapaikka-palvelu)
Valitsimme tällä kertaa uuden reitin Fjällbackan toiselta puolelta. Ajoimme Suitian kartanon risteyksestä eteenpäin Lohjan suuntaan ja käännyimme Simolaan. Kyseessä oli hiekkatie, jota pitkin emme autolla päässeet kovin pitkälle, koska tielle oli asetettu este (luultavasti ja toivottavasti kelirikon takia). Me käännyimme Björkkullan kohdalta takaisin ja etsimme autolle sopivan parkkipaikan. Jatkoimme samaa tietä jalkaisin. Kartalla oleva polun pää oli sekin ihan metsittynyt, mutta löysimme jonkinlaisen polun kuitenkin.
Muistoja luontopolun parhailta päiviltä? (yllä)
Metsä oli rauhoittava kuten aiemminkin, mutta kukaan ei ollut hoitanut polkua vuosikausiin. Ykköstavoitteemme oli löytää taas se sama upea näköalapaikka, mutta aikamme kierreltyämme kallioilla, totesimme näköalan kadonneen. Luultavasti kävimme aivan oikeassa paikassa, mutta penkin paikalla oli lahonnut pölkky. Muutenkin kallionkielekkeelle oli vaikea päästä. Jatkoimme matkaa alas kalliolta ja löysimme vanhan tutun polun kohti yliopiston koealuetta. Alla olevat kuvat kertokoot alueen kohtalosta.
Matkamme jatkui tuttua polkua. Siellä täällä näimme puiden istutusputkia ja pystyyn kuolleita testipuita. Polku oli kuitenkin helppokulkuinen, sillä eri puolilla Fjällbackan metsiä näimme ratsastajien olleen liikkeellä. Lopulta saavuimme pellon reunaan, josta oli näkymät myös Krejansbergetille ja kirkolle. Pellolta suuntasimme tielle. Olimme tehneet retken Fjällbackan ympäri ja palasimme samaa hiekkatietä takaisin autolle. Hieman jäi harmittamaan, ettei samanlaista elämystä ollut enää tarjolla. Toivottavasti Suitian kartanon nykyiset omistajat palauttavat ainakin kartanon alueen vielä joskus kaikkien nautittavaksi, sillä ollaanhan historiallisesti ainutlaatuisessa kulttuuriympäristössä.
Fjällbacka SiuntioFjällbackan reitti huhtikuussa 2020 (Lähde eBird-sovellus)
Vastaa