Teimme ensimmäisen reissumme Pyhä-Luoston kansallispuistoon heinäkuussa. Kokemus oli niin huippu, että on pakko jakaa se!
Lapissa tehdään kovasti töitä sen eteen, että kesämatkailu lisääntyisi. Pyhätunturilla ei vielä ollut matkailijoita ruuhkaksi asti, ja vaikka kukaan ei ruuhkia kaipaakaan, niin toivottavasti ihmiset löytävät kesäisen Pyhätunturin. Kansallispuistoon tutustumisen voi aloittaa Naava-luontokeskuksesta. Naavasta löytyy lounaskahvila Cafe Loimu, jossa on huippuruokaa ja leivonnaisia ja esim. vegaanit on huomioitu.
Yksi syy vähäiseen retkeilijämäärään voi olla viileä heinäkuun alku. Meillekin retkisää oli joka päivä yllätys, mutta onneksi positiivinen sellainen. Tietysti heinäkuussa toivoo poutasäätä ja t-paitakelejä, mutta toisaalta pilvinen ja viileähkö sää sopii hyvin retkeilyyn. Sitä paitsi retkeilijän on aina valmistauduttava säähän kuin säähän. Shortseja emme siis tarvinneet 😊. Toinen positiivinen yllätys oli vähäinen hyttysten ja mäkäräisten määrä. Kertaakaan emme tarvinneet hyttysmyrkkyä ja mikä sen kivempaa.
Teimme päiväretkiä pienet reput selässä mukana juomat ja eväät. Pyhätunturilla on helppo liikkua iästä riippumatta. Reittien varrella on useita laavuja, kotia ja päivätupia, joihin pääsee syömään ja halutessaan vaikka laittamaan ruokaakin, jos sellainen innostaa. Taukopaikat on pidetty hyvässä kunnossa – kiitos Metsähallituksen ja meidän retkeilijöiden. Ihmiset ovat ottaneet vakavasti ohjeen ”Vie mukanasi sen, minkä toitkin”. Muutamassa paikassa on roskiksia, mutta pääasiassa idea on viedä omat roskat ja jätteet pois. Pyhätunturilla on siistiä ja retkeilijät ovat ymmärtäneet oman vastuunsa. Se kyllä teki vaikutuksen, koska esim. kaikilla Suomen luonnonsuojelualueilla omaa vastuuta ei ole ymmärretty.
Pyhä-Luosto kansallispuiston alueella on paljon erilaisia kesäreittejä. Jos aikaa on rajallisesti, kannattaa ensin suunnata Isokuruun. Se on henkeäsalpaava kokemus. Kuru on 220 m syvä, ja se on syntynyt kahden tunturihuipun väliin. Kurun keskellä pääsee liikkumaan helposti leveitä pitkospuita ehkä paria kohtaa lukuunottamatta. Hurjimmat haasteet kohtaa kurun päissä. Nimittäin toisessa päässä voi nousta tai laskeutua 200 porrasta ja toisessa päässä 400 porrasta!! Pidemmät portaat lähtevät Pyhänkasteen putouksen luota. Matkalla on toki tasanteita, joissa voi pysähtyä hengähtämään ja ihailemaan uskomattomia maisemia. Muista, että pyörillä kurussa ei voi ajella eikä talvella sinne ole asiaa lumivyöryvaaran vuoksi. Siksi tänne on tultava kesällä tai syksyllä.
Jos ”kuruhulluus” iskee, niin kannattaa suunnata myös Aittakuruun. Se tunnetaan paremmin ehkä konserteistaan kuten elokuussa järjestettävästä Pyhä Unplugged -tapahtumasta. Konserttikatsomo on huikea, sillä se on korkealla kurun seinämällä. Niin ylös katsomoon kuin alas parkkipaikalle saa taas testata kymmeniä portaita. Näkymät katsomon yläpuolelta kohti Pyhäjärveä ovat upeat ja kuvaukselliset. Aittakuru ei ole yhtä syvä ja pitkä kuin Isokuru, mutta kaunis se on.
Näkymä Aittakurusta Pyhäjärvelle. Ja lisää portaita!Konserttisali ja katsomo Aittakurussa
Onneksi kansallispuistossa on myös tavallisia polkuja keskellä metsän tuoksuisia maisemia. Muuten tulisi ”vauähky”. Tiedätkö tunteen, kun saavut ympäristöön, jossa henkeäsalpaavat näkymät eivät lopu, mutta et myöskään kykene enää sanomaan ylisanoja? Välillä mekin saimme vetää henkeä kunnes tulimme vaikkapa Pyhätunturin pohjoisrinteille ja ihailimme näkymiä Pyhäjärvelle ja tuntureille kaukaisuuteen.
Suosittelemme retkeilemään myös Tunturiaapan luontopolulla, joka vie sinut lintutornille ihailemaan tuntureita ja hienoa suoaluetta. Suolla voit nähdä harvinaistenkin kasvien lisäksi lintuja ja taukopaikoilla tapaa usein uteliaita kuukkeleita. Matkalla vastaan tulee suppia, kiviröykkiöitä ja upeita lehtoja puroineen.
Kannattaa siis valita Pyhä-Luoston kansallispuisto seuraavaksi lomakohteeksi. Kesällä ei ole ruuhkaa ja majoitusta löytyy todella edullisesti. Pyhältä löytyy myös asuntovaunualue. Alueella on peruspalvelut, kuten ruokakauppa ja useampi ravintola sekä erilaisia ohjelmapalveluita. Jos retkeily ei joka hetki innosta, niin aina voi vuokrata fatbiken tai siirtyä frisbeegolf-radalle. Vaativampia vaellusreittejä kaipaavat löytävät varmasti omat suosikkinsa vaikka vaeltamalla Pyhältä Luostolle. Autoilevat voivat ajaa saman reitin tai poiketa Pelkosenniemelle josta löytyy Andy McCoyn patsas 🙂
Vastaa